Laikkuvehkat , Aglaonema, kaksi erilaista

Laikkuvehka 2/25 pinkki vihreä liuska

Laikkuvehka, 2/25 King Of Shiam, pun/tumvihr.

- Viihtyy parhaiten varjossa ja puolivarjossa. Ei viihdy auringossa. 

- Kastellaan säännöllisesti keväästä syksyyn, 

mutta annetaan mullan kuivahtaa välillä. 

Talvella kastelua voi vähentää. 

- Laikkuvehka pitää sumuttelusta.

- Lannoitetaan maaliskuusta marraskuuhun noin joka toinen viikko.

Talvella lannoitusta ei tarvita. 

- Lisätään jakamalla ja istutetaan uuteen ruukkuun keväällä muutaman vuoden välein. 

Luonnossa kasvavat aluskasvillisuudessa, joten ne selviävät melko hämärässäkin. Suomen valoton talvi ei myöskään ole näille niin tuhollinen, kuin monelle muulle kasville. Kasvi on herkkä kylmälle ja vedolle.

Jotta kasvi kasvaa ja voi todella hyvin, sille kannattaa tarjota ilmankostutin, suihkuja ja/tai sumuttelua ja reilusti hajavaloa, ei kuitenkaan paahdetta ja suoraa polttavaa aurinkoa. Liika aurinko haalistuttaa lehtien värin.

Kasvi on kauttaaltaan myrkyllinen, eikä sitä siksi voi suositella lapsi- tai eläinkoteihin. Laikkuvehka voi kukkia huomaamattomilla kukilla ja hedelmöittyessään sen kukinnosta muodostuu erittäin myrkyllinen marja. Kukat kannattaakin nyppiä jossain vaiheessa pois niiden ilmestyttyä. Kasvin maitineste voi ärsyttää ihoa ja aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä.

Musta kukkaruukku korostaa lehtien punaisia värisävyjä.

Laikkuvehka on hidaskasvuinen, joten sitä lannoitetaan maltillisesti. Liika lannoitus kellastuttaa lehdet. 

Se viihtyy hyvin melko pienessäkin ruukussa. Janoisena kasvi riiputtaa lehtiään. Hitaasta kasvusta huolimatta, kasvia kannattaa välillä käännellä, jotta se kasvaa tasaisesti ja suoraan. Korkeutta laikkuvehkalle tulee lajikkeesta riippuen noin 30-60 cm.

Kasvupohjan pitäisi olla hieman hapan, joten laikkuvehkalle voi laittaa havu-rodomultaa. Sekaan kannattaa pistää reippaasti hydrosoraa ja/tai perliittiä, jotta multa olisi kuohkeampaa. Tavallinenkin multa käy, silloin voit lannoittaa havu/rodolannoitteella 

Kannattaa kastella vähän useammin, mutta huolehtia, että kasvupohja on riittävästi vettä läpäisevää. Vehkoille voi laittaa esim. seoksen, jossa 1/3 ruukkusoraa, 1/3 orkideamultaa ja 1/3 havu/rodomultaa. Tykkäävät olla vähän happamassa maassa. Laikkuvehka ei tykkää suorasta auringosta vaan kärähtää siinä. Minä en anna omien laikkuvehkojeni kuivahtaa kokonaan, mutta juuret eivät lilli vedessä. Vesi ei ole se mikä kasvin tappaa vaan hapettomuus, jota syntyy liian tiiviissä kasvupohjissa, jotka luovat myös olosuhteet vääräntyyppiselle mikrobitoiminnalle. Kuohkean kostea pohjamateriaali, mutta ei märkä.